Aamulla aikaisin, tai no puol kymmeneltä;D Lähettiin huristamaan bussilla kohti Vitznauta (jo edellisellä Rigi vierailulla tutuksi tullutta asemaa:DDD). Hhe, oli hyvä kun juttelin Melin parhaan kaverin äitin kanssa junassa matkalla ylös. Kerroin että olin jo kerran kelkkailemassa Rigillä, Ni siihen Monica sano: "Joo Mari kertokin, että te menitte väärään junaan kun olitte täällä". Ihanaa kun mun viisaus tunnetaan koko kylässä:P No joo, keli oli aivan mahtava. Alhaalla ollessa ehdin jo pelätä, että tuleeko mulle kylmä ylhäällä, mutta ylös päästyä aurinko paisto niiin mahtavasti, että ois melkein ilman takkia tarennu olla.
Meli meni laskettelemaan, eli mulla ei oikeestaan eväiden ja vaihtohanskojen kantamisen lisäks ollu muuta virkaa. Ei huvittanu mennä pikku mäkeen kelkkailemaan.. Käppäilin sit itekseni ympäri Rigiä ja välillä aina köllähdin penkille lataamaan itseeni aurinko energiaa;) Tulihan sitä muutama valokuvakin otettua, kun vuoret näky niin kivasti.
Ennen lähtöä laskin kerran mäen "popolla", sellanen stigan korvike. Olihan se ihan jees, mutta aika vaisu mäki, sitten viime kelkailun:DD Päivän jälkeen (siis vieläkin) punotti naama kivasti.. Hhe, oli kiva kun junassa yks lapsi kysy, että oonko mä melin äiti, hhe, no eihän siinä, lapset ei osaa aina ikää arvioida, mut yks äiti kysy kanssa että kenen äiti mä oon:DD Siis, sehän nyt on ihan normaalia saada 11-vuotiaana lapsia;DD Oli muuten jännä, yks äideistä oli vissiin oikeelta äidinkieleltään englantilainen, se puhu mulle enkkua, ja sit kun puhuin takas englantia niin meinas koko ajan tulla vaan saksan sanat mieleen. Ja siis piti ihan tosissaan miettiä, että löys englannin sanat päästään. Tai että, luontevammin olisin puhunut saksaa kuin englantia! Eli kai mä jotain oon täällä oppinu.
Vähän tänään muuten harmitti kun en osaa laskee edes suksilla rinnettä, ois ollu niin kiva päästä laskettelemaan, *huoh*
Kotiin tultiin viiden aikaan, oona hyppäs syliin heti kun oven avas. Syykin selvis miks kun käveltiin melin kanssa yläkertaan. Mari oli jättäny lapun, että sen piti mennä töihin, että jos mä viittisin lähtee oonan kans lenkille.. No mitäs siinä muutakaan teet kun koira hajoilee siinä vieressä, että ulos on päästävä.. Oli niin hauska, kun Melin kaveri Tanja tuli kans lenkille mukaan. Ja se kysy oonko mäkin joskus ollu niin lyhyt kun se, ja sanoin että tietty, niin se oli ihan ihmeissään, miten oon joskus voinu olla niin lyhyt;DD Oijoi, lasten suusta tulee kyllä hauskoja kysymyksiä, kerran Meli kysy että onko suomessakin Mozart? Ja mikä sen nimi suomessa on? oijoijoi, elämäni pienet ilot:D
Uuh, aika naatti kun on koko päivän ollu liikkeellä paikasta toiseen. Huomenna vielä luistelemaan ja sit koko iltapäivä viiteen kuuteen asti Melin kanssa, phuuuuh. Niin ja illalla vois yrittää viel Luzerniin karata, mutta on energia vähän kateissa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti